Parhaita hetkiä: aamut

Aamupalan teko ja syönti samanaikaisesti tapahtuvan Hesarin luvun ja kahvin juonnin kanssa ovat päivän parhaita hetkiä. Joskus odotan jo illalla, vaikka silloin tulee vähän hassu olo: jea, huomenaamulla taas saan viettää aamuhetkeä! Usein aamuhetket ovat täysin omaa aikaa ennen päivän töitä, mutta silloin tällöin seurassa vietettynäkin (sis.keskustelu Hesarin mieleentuomista ajankohtaisuuksista) nousevat helmi-tasolle.

Parhaita Biisejä:

Pink: So what, Weezer: No other One, Van Halen: Up for breakfast, Franz Ferdinand: Take me out, Paloma Faith: New York

Eri tilanteissa hakee erilaista fiilistä, ja tämä lista voisi vielä jatkuakin muutamalla valikoidulla yksilöllä, mutta näistä biiseistä tulee aina ehdottomasti hyvä olo: ne ovat voimabiisejä, joita voi kuunnella jännittävässä tilanteessa, loputtomalta tuntuvassa ylämäessä tai surullisella mielellä, kun päättää, että nyt tarvitaan boostia korvien väliin. Suosittelen jokaiselle, vaan niiden pitää olla juuri itselle merkityksellisiä biisejä toimiakseen. Saa näitäkin kyllä lainata, en suutu.

Parhaita ruokia:

Karppimoussaka (ohje löytyy www.karppaus.info.fi-->reseptit-->Eofiksen moussaka) sekä toinen suosikki: meksikolainen jauhelihamössö con muchos nachos (oma resepti, josta on tullut viikonloppujen suosikki. Kaverina punaviini tai Corona)

Molempiin (ja kyllä suoraan sanottuna moniin muihinkin) ruokiin liittyy kivoja muistoja poikaystävän kanssa vietetyistä hetkistä, viiltävistä viinianalyyseistä ja keskusteluista, jotka kumpuavat molempien intohimosta hyvään ruokaan. Sekä silmiintuijottelusta... Näihin ruokiin liittyy oleellisesti yhdessä tekemisen ilo ja onni siitä yksinkertaisesta syystä, että toinen on olemassa sellaisena kun on.

Parhaat leffat:

Blondin kosto 1, Sinkkuelämää, A Good Year.

Yksinkertaista, mutta totta; ja joka muuta väittää niin ei ymmärrä asioista yhtään mitään. Pitää siristää silmiä ja avata mieli, niin pääsee näissä tapauksissa pinnan alle, jossa se ajatus sitten kirkastuu. Pelkkään tarinaan ei kannata tuijottaa, se ei ole oleellista. Tykkään myös näiden elokuvien esteettisestä puolesta ja värikkyydestä (vrt. suomalaiset elokuvat, joista en juuri välitä ankeuden ja harmauden vuoksi).

Paras hetki (jonka voi kirjoittaa blogissa):

Se hetki, kun sitoo nyrkkeilysalilla käsisiteitä paikalleen ennen potkunyrkkeilytreenejä, ja tietää samalla, että ihanaa hikoilua on luvassa.

Kun näkee hyvän ystävän pitkästä aikaa, tai kuulee, että ystävälle on sattunut jotain kivaa.

Kun avaa juuri ostetun kalenterin kesä-heinäkuun vaihteessa ja se on vielä ihan tyhjä. Alan aina miettiä, minkähänlaisia seikkailuja tämän vuoden aikana ehtii tapahtua?