Nyt on sitten tullut taas totaalinen elämänmuutos :) Sukunimi on vaihtunut, osoite on vaihtunut, kaupunki on vaihtunut ja työpaikka on vaihtunut. Mitäs vielä keksisin? Ööh.. Hmm. Nyt voin viimein vähäksi aikaa pysähtyä chillailemaan tässä tilanteessa. Inhoan sanaa "elämäntilanne" käytettynä lauseessa. Eikö koko elämä ole ihan tilannetta? Minun ainakin!

Olen aivan rakastunut asuntooni! Tapetoin ja maalasin makuuhuoneen ja eteisen kokonaan ja olohuoneeseen maalasin yhden seinän limenvihreäksi! Se on ihana! Lisäksi minulla on nyt vaatehuone, jossa on "THE kenkähyllyt", keittiö varustettuna uunilla (voitteko kuvitella, miten pienestä tulee iloiseksi??) ja laminaattilattiat sekä lasitettu parveke. Sain vielä töitäkin melko heti Kuopioon muutettuani. Näin se elämä järjestyy, ja kaikki on nyt niin hyvin kuin kuvitella saattaa. Olen onnellinen, kun pahin hätäni on jo ohi. Ihan oikeiasti, pitkästä aikaa tajusin juuri, että oikeastaan kyllä: olen aika onnellinen ja tyytyväinen ainakin. 

Työni on käytännössä asiakkaiden kanssa jutustelua, mallinukkien pukemista, myymälän somistamista ja lahjapakettin käärimistä. Välilä myös ompelen myyntiin meneviä vaatteita tai teen korjauksia. Tuntuu, kuin en olisi töissä ollenkaan, vaan kunhan puuhastelisin ajankuluksi jotain kivaa! Olen taas innostunut käsitöistä, ja päätin nyt viimein hankkia ompelukoneen, siis toimivan sellaisen. Aion restauroida sohvani aivan itse uuteen uskoon. Ideoin nimittäin entisen sohvani myytyäni silloin Lappeenrannassa uudeksi sohvaksi vanhan hetekan, jonka harjasin metalliharjalla puhtaaksi ja maalasin samalla limenvihreällä kuin seinän. Päälle ostin paksun patjan ja ison kasan suuria tyynyjä, joihin kaikkiin tietenkin ompelen vaihdettavat päälliset. Ihanaa tehdä itse, ei tule ainakaan samanlaista vastaan ihan heti :)

Kavereita olen nähnyt paljon, ja elämä onkin aika supersosiaalista. En valita yhtään, juuri tätä olen kaivannut! Joka illalle löytyy lenkkiseuraa ja höpöttelykavereita. Ei valittamista :) Nyt kokkailemaan lounasta ja sitten illaksi töihin!