Kotona ennen reissuun lähtöä harkitsin tiukasti mukaan pääseviä vaatteita ja asusteita. Mukavuussyistä minä ja siippa päätimme matkustaa pääkaupunkiseudulle junalla: työskentelytehokasta, ympäristöystävällistä ja laadullista matkustusta. Vaikka mies on vahva (ja asusteista parhaasta päästä) ja suostuvainen kantamaan viikonloppulomaa varten mitoitettua laukkuani (jos saa sijoittaa sinne myös oman hammasharjansa ja bokserinsa), päätin silti alkaa rakentaa ammatillista uskottavuuttani luottovarusteista. Tällaisissa asioissa ei sovi laskea leikkiä, vaan on palattava perusasioihin. Kaikki alkaa alusvaatteista (uudet, mikä on vähän riskaabelia istuvuuden kannalta, mutta pinkit, mikä tuo itsevarmuutta) ja luottotuoksusta (Victor & Rolf, Flowerbomb. parasta ikinä, rakkautta ensinuuhkauksella). Muuten siistit perusvaatteet (suorat housut, siisti paita), mutta tarvittavaa särmää ja mielikuvituksen puutetta tuhoamaan rokahtavat viiskyttsiiskengät ja samanhenkinen rintakoru. Uskottava villakangastakki, pikki paris-huivi ja tyylikäs laukku ja läppäri: Palaverilook oli valmis.

Rento itsevarmuus osoittautui oikeaksi valinnaksi, ja palaveri ynnä neuvottelut osuivat nappiin. Naiset! Aina pitää mennä niin pitkälle, kuin ikinä pääsee. Itse ei passaa seiniä rakentaa, kyllä joku muu sitten kertoo aikanaan, jos muuri tulee vastaan. Ja kuten sanottua jo aiemmin, en ole ikinä huomannut, että naisellisuus olisi jotenkin heikottava tekijä (korkeintaan neuvottelujen toiselle osapuolelle). Jos kuori on vaan kiiltoa, asusteet ovat ihan tyhjän kanssa, mutta kun paketti on kasassa, asemat ovat hyvät.

Kuten ylläolevasta arvata saattaa, palaveri diplomityöhön liittyen meni hyvin. Maanantaina kävin palaverissa jo toisestakin minulle tarjotusta dippapaikasta, joka sekin vaikutti oikein mielenkiintoiselta. Edessä olisikin valintatilanne, jos haluaisin päättää jommasta kummasta... kumpikaan ei näillä näkymin luultavasti ole päivätyöhön verrattavaa työtä, vaan enemmänkin etätyötä palavereilla maustettuna, joten taidan päätyä aloittamaan molemmat. Katson sitten myöhemmin, kumman haluan toteuttaa dippana, vai mahdollisesti molemmat. Tai ehkä kolmannen mahdollisuuden, josta kävin haastattelussa viikko sitten. öööh... töitä pukkaa, mutta sehän on vaan iloinen asia :D Sikäli mikäli jonkinmoista ihmettelyä on ilmassa, niin lopetin myyjän työt jouluaattoon ja teen näitä nykyisiä freelancerina. Toistaiseksi.

Viikonloppuna työskentelen luultavasti vähän tämän viimeisimmän palaverin annin kimpussa, mutta sitten karkaan lomalle Riikaan viikon 1 ajaksi! Ostin matkaoppaan, jota kahlaillen olen jo fiilistellyt etukäteen matkan riemuja. Ajattelin panostaa uusiin kenkiin (erilaiset valikoimat plus alennusmyynnit) sekä mahdollisesti jakkupukuun. Älkää käsittäkö väärin, oen ansainut ne kengät, en ole ostanut yhtään uutta paria sitten syyskuun! Tai ehkä lokakuun... mutta lasketaanko järkeviä tasakantaisia saappaita?? Kaveri kuitenkin pelastui liian järkeviltä kengiltä alennusmyynneissä, ja osti onnistuneesti jo kauemmin himoitsemansa kengät (astetta epäjärkevämmät, mutta ei yhtään överit, eli ei niitäkään varmaan lasketa?? Varsinkin jos on työtön opiskelija, hyvää päivää vaan.). Eli hankintojen priorisoinnissa ollaan asian ytimessä, kun pinkistä miniläppäristä puhutaan. Koska asusteet auttavat nostamaan ammattilaisuuden ihan PRO-tasolle!!!