Rakas päiväkirja,

Minulla on ollut kiva, mainio, aurinkoinen jne jne viikonloppu. Olin töissä yövuorot pe-la ja la-su, mutta olo on silti ollut aika virkeä. Totutusta poiketen en oikein ole saanut nukuttua päivällä ,kun makuuhuoneessa on niin valoisaa, mutta toisaalta kaksi yötä nyt valvoo vaikka aidanseipäänä. Vai miten se nyt menee...

Eilen herättyäni lähdin kaupungille tapaamaan toisaalle muuttanutta viimeisillään raskaana olevaa ystävääni. Kävimme kahvilla ja shoppailimme vähän. Tai oikeastaan minä shoppailin..mutta siitä lisää tuonnempana. Kaveria kasvava maha ja lähestyvä elämänmuutos ei ollut juurikaan muuuttanut, yhtä iloinen savolaislikka oli kuin ennenkin. Uskon, että hän pärjää vauvan kanssa hirmu hyvin, javauvasta tulee ennakkoluuloton ja rohkea pikkukansalainen :) Harmillista on vaan, kun hän asuu nykyisin niin kaukana, että näemme vain harvoin. Seuraavan kerran hän onkin jo luultavasti äiti! Hurjaa, mutta tiedän kyllä monta ikäistäni, jotka jo ovat saaneet lapsia. Itse koen elämäntilanteesta johtuen juuru juuri täpärästi pelastuneeni moiselta, mutta olen silti luottavaisella mielellä, että jossain vaiheessa mieleni ehkä vielä muuttuu. Tällä hetkellä ihan tarpeeksi huolehdittavaa ja murheenkryyniä on noissa puudeleissa, joiden ansiosta minulla menee hermot päivittäin noin sata kertaa ja epätoivo meinaa välillä vallata mielen.

No mutta iloisempaan asiaan, eli shoppailuuun! Eilen tosiaan kaupungilla käydessäni päivitin vähän kaikenlaisia kevätjuttuja: innostuin ostamaan uusia meikkejä ja kynsilakkojakin :) Vielä pitäisi hankkia meikkisiveltimiä ja muutamia keväisiä vaatteita (haluan ehdottomasti kietaisumekon!) sekä muutamat kengät, jos tulee kivoja vastaan. Millään nuista ei ole hengenhätä, ja niitä ehtii onneksi katsella tässä keväänmittaan... Ja ehtii onneksi myös käymän vähän töissäkin tienaamassa tässä välissä :)

Kuluvan viikon arkiosiossa otin aivan mielettömiä harppauksia elämänhallinnan polulla: hoidin kaikenlaisia asioita, jotka ovat roikkuneet iän kaiken päivän odottelemassa, mm vakuutukset, varailin joitain aikoja (jalkahoito ja viisaudenhampaanpoisto, mm.) sekä hain työpaikkoihin ja ostin pääsykoekirjat! Pääsykokeisiin lukua silmällä pitäen ostin eilen kaupungilta kaikenlaista rekvisiittaa: vaaleanpunaisia papereita, joihin voin tehdä muistiinpanoja, kansion välilehtiä, jotta voin erotella kunkin kirjan osion kansiossa sekä hurjan kasan erilaisia tarroja (aiheina mm viidakoneläimet, sammakot, hepat ja keijut). Kuulostaa varmaan taas todella ekaluokkalaiselta, mutta takana piilee ydinosaamisen siemen: minulla on tutkitusti visuaalinen muisti, eli laittaessani tarroja, piirrellessäni ja kirjoitellessani itse muistiinpanoihin tai kirjaan muistan sivun myöhemmin valokuvan tarkasti sen jäsentelyn ja toisista poikkeavuutensa ansiosta! Eli älkääs naurako siellä, tämä on ihan tutkittua faktaa.

Kandintyön kirjoittelu on sujunut oikein hyvin, ja olen saanut jo noin 15 sivua tekstiä aikaan. Tuntuu silti, etten ole kertonut vielä paljon mitään oleellista, eli luultavasti edessä on tiukkaa rajausta, ettei juttu lähde liikaa vaeltelemaan :) No, ensi viikolla on 2.välinäyttö, sittenhän niitä vinkkejä taas saa! Omien koulukiireiden ohella olen vähän huolissani yhdestä ystävästäni, jonka epäilen pian saavan burn outin, jos hän ei hiukan hellittäisi. Kaikella rakaudella suosittelen lämpimästi myös kouluvapaita päiviä, vaikka aikataulu ei antaisikaan myöten. Yksikin päivä vaikuttaa ratkaisevan tärkeästi jaksmiseen, siskokulta!

Nyt perinteinen sunnuntaipäivitys saa taas riittää, ja alan opponoimaan teollisuusyrityksen arvoverkostojen harjoitustyötä, kirjoittamaan espanjan ainetta ja ehkä illasta vielä kirjoittelen hiukan kandia... Jos jaksan. Kyllä nuo valvotut yöt silti vähän tuntuvat silmissä painavan!