Tänään iski siivousvimma, koska lähinnä otti päähän "puhumattakaan nyt sitten sinun siisteyskäsityksistäsi". Minun siisteyskäsityksissä ei ole mitään vikaa! Todisin sen itselleni taas kerran ja sain mielenrauhan, kun olin mäkihyppyä (Wolfgang Loitzl voitti mäkiviikon, ja jo sen näköiselle miehelle voitonjuhlat suokin! Varsinkin kun fanitin sitä jo silloin melkein 10 vuotta sitten tenavana Puijolla :P) samalla seuratessani vaihtanut järjestystä olohuoneessa, siivonnut kunnolla kaikenlaisia tuuletuksia myöten, siivonnut ja järjestänyt akvaarion uuteen uskoon ja lopulta vielä tiskannut ja järjestellyt viherkukka-asioita. Poistin suunnilleen kaiken ylimääräisen sälän pöytäpinnoilta ja näkyviltä. Pakko kyllä myöntä, että vastoin ennakko-odotuksiani tää onkin ihan kivan näköistä näin. Ilmeisesti se, jota olen ajatellut "persoonallisena lisänä", onkin olut kaikenlaista pölyä keräävää joutavaa istaimistoa. No, tää oli tehtävä.

Kauhea kriisi päällä, kun eilen olisin halunnut kirjoittaa blogia, eikä tää toiminut ollenkaan! Ja nyt kun toimii, niin tää onkin päivitetty ihan häröksi ja omituiseksi, ainakin näin alkuun. Huuh, liikaa muutosta elämässä :D

Flunssa ei ota parantuakseen, vaan ääni vaan pihisee vieläkin. Todella kivaa mennä huomenna kouluun! Toivon, että intensiivikurssi pohjautuu intensiiviseen kuuntelemiseen, eikä tarviisi puhua ollenkaan... Jos huomenna ei ääntä irtoa, pakko varmaan mennä lääkärissä käymään. Jo puolituista viikkoa ääni ollut tämöinen hupatossutehtaan toimitusjohtajan huutoääni. Hajottaa, toivon ettei käy niin kuin eräälle tuntemalleni ihmiselle, jonka äänihuulet olivat vaurioituneet pysyvästi! Karmea tulevaisuudenkuva!

Nyt kuitenkin on ruvettava nukkumaan, että jaksaa pohtia huomenna intensiivisesti johtamiskäytäntöjä. Kuulostaa mielenkiintoiselta kurssilta, toivottavasti onkin!